NOVELLI: Hän.

Hän ei ollut ensimmäinen, joka kosketti minua. 

Hän ei ollut ensimmäinen, joka näytti minulle paikkani.
Hän ei ollut ensimmäinen, joka löi minua.
Hän ei ollut ensimmäinen, joka tukisti minua.
Hän ei ollut ensimmäinen, joka puri minua.

Siltikin kaikki tuntui uudelta.

Kaikki tuntui kauniimmalta ja merkityksellisemmältä.

Hänen iskunsa osuivat syvemmälle kuin kenenkään toisen.

Hänen kosketuksensa tuntui intohimoisemmalta kuin kenenkään muun.

Hänen kätensä sopivat täydellisesti hiuksieni sekaan kun hän tukisti minua.

Hänen hampaansa olivat hetken osa minua kun hän puri selkääni.

Hän ei ollut vain rakastaja.

Hän ei ollut vain Dominantti.

Hän oli jotakin enemmän.

Hän osasi lukea minua kuin avointa kirjaa.

Oliko hän edes ihminen,

vai jotakin sellaista, jota ei kuuluisi olla olemassa.

Hän katsoi minua silmiin, syvemmälle kuin kukaan aikaisemmin.

Hän kosketti kasvojani ja hengitykseni salpautui.

Hän ei voinut olla vain ihminen.

Hän oli lumonnut minut.

Hän oli tehnyt minusta omaisuuttaan yhdessä yössä.

Hän oli jättänyt pysyvän jäljen sieluuni.

Hän ei ollut ensimmäinen, joka särki sydämeni.

Mutta hän teki senkin kauniimmin kuin kukaan muu.